Mitä ”pilvipalvelu” oikeastaan tarkoittaa?

Termi on peräisin IT-slangista, jossa tietojärjestelmiä kuvaavia diagrammeja piirrettäessä käytetään pilvi-symbolia kuvaamaan kohteita, joiden sisältöä ei ole määritelty. Siirrettäessä tietoa pilvipalveluun, tilaaja ei nimittäin tiedä mille palvelimme tiedot fyysisesti siirtyvät, vaan palveluntarjoaja määrittelee vastaanottavan palvelimen ja palvelinkeskuksen.

Tietojen tallentamisessa pilveen on kuitenkin monia etuja; tallennuslaitteiden määrä vähenee eikä laitehallintaan tarvita niin paljon resursseja, lisäksi tallennustilan lisääminen on suhteellisen nopeaa ja helppoa. Jos palveluntarjoaja varmuuskopioi tallennettuja tietoja tasaisen luotettavasti, on tiedon palauttaminen ongelmatilanteessa helppoa. Ennen palvelusopimuksen allekirjoittamista on kuitenkin hyvä varmistaa palveluntarjoajasta muutama seikka.

Onhan palveluntarjoaja luotettava, vakavarainen yritys, jonka tietoverkko on kestävä ja palvelimet sijaitsevat infrastruktuuriltaan turvallisessa maassa. Kannattaa myös tarkistaa, että palveluntarjoajan palvelimilla on asianmukainen salaus ja tiedon siirto tapahtuu salatulla yhteydellä. Luotettava ja nopea nettiyhteys puolin ja toisin on tietysti yksi perusedellytyksistä.

Miten tietoja siirretään pilvipalvelun palvelinkeskusten välillä?

Pienet tietomäärät on mahdollista siirtää Internetin välityksellä. Jos kyseessä on suuri tietomäärä, on järkevää miettiä muita vaihtoehtoja. Siirrettäessä yhtä teratavua, normaalin T1- yhteyden välityksellä, 1.5 Mb/s siirtonopeudella, tietojen siirtäminen kestää jopa 10 viikkoa. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu, joten pilvipalveluiden tarjoajat ovat kehittäneet tätä tarkoitusta varten muita vaihtoehtoja, joilla tiedonsiirtoa saadaan nopeutettua ja tietoa pakattua tiiviimpään muotoon.

Tiedonsiirtoon Internetin välityksellä ei ole tarkkoja sääntöjä, vaan palveluntarjoajat pyrkivät käyttämään yhteyksiä, jotka ovat vähiten kuormittuneita. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi tiedonsiirto kaupungista toiseen, yhden maan sisällä, voikin kulkea jopa Hong Kongin tai New Yorkin kautta. Suora verkkoyhteys on tietysti nopeampi, joten yhteyksiä myös niputetaan nopeuden lisäämiseksi.

Mitä tehdä siinä tapauksessa, jos siirrettävä tietomäärä on petatavujen luokkaa? Siirtoon tuntuu menevän nopeimmallakin yhteydellä kohtuuttoman paljon aikaa, samalla kun kustannukset tiedonsiirrosta nousevat. Suurten tiedostomäärien siirtoa varten tulisi kehittää järkeviä ratkaisuja.

Esimerkiksi Amazon tarjoaa asiakkailleen tällaisissa tapauksissa tietojen noutopalvelua. Erittäin suorituskykyinen palvelin on asennettuna rekan konttiin, joka toimitetaan suoraan asiakkaan tiloihin. Näitä tiedonsiirtorekkoja kutsutaan nimellä ”Snowmobile”, niissä 100 petatavun muisti ja varsin nopea nettiyhteys. Parhaimmillaan Snowmobilen koko tallennustila saadaan täyteen 10 päivässä, jonka jälkeen se noudetaan asiakkaan tiloista ja toimitetaan Amazonin palvelinkeskukseen, jossa tiedostot siirretään pilvipalveluun.

On hyvin todennäköistä, että muutkin pilvipalveluntarjoajat seuraavat tulevaisuudessa Amazonin esimerkkiä ja tarjoavat vastaavanlaista palvelua.

Picture copyright: Erich Westendarp / pixelio.de