NAS-palautus ei ole läpihuutojuttu
Oletko ehkä ajatellut, että edullisten NAS (Network Attached Storage) -palvelinten tietojen palautus on helppo tehtävä? Asia ei ole ihan näin! NAS-palvelimet ovat suhteellisen edullisia RAID-tekniikkaan perustuvia tallennusjärjestelmiä, jotka ovat pääsääntöisesti tarkoitettu pienten tai keskisuurten yritysten käyttöön. Teknisesti ne ovat kuitenkin melkein yhtä monimutkaisia kuin korkealaatuisemmat ja kalliimmat tuotteet, joita muun muassa EMC, Dell ja HP ja muut vastaavat yritykset tarjoavat. Nykyään useissa pienemmissä tallennusratkaisuissa on suhteellisen edistyneitä ja monimutkaisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi deduplikointi, virtualisointi sekä iSCSI-toiminto. Tiedot tallennetaan useaan kerrokseen, jolloin tietojen palautuksen yhteydessä jokainen tietokerros pitää ensin palauttaa yksitellen, jotta palautettavaan tietokokonaisuuteen päästään käsiksi.
Laboratoriollamme oli hiljattain tapaus, jossa erään asiakkaan QNAP NAS joutui vikasietotilaan. RAID6-pohjainen järjestelmä koostui 24 kiintolevystä, joista jokaisen kapasiteetti oli 6 teratavua. Järjestelmän asennusvaiheessa oli luotu kaksi iSCSI loogista yksikköä (LUN), sisältäen 44TB ja 64 TB dataa. Kumpikin LUN toimi Windows 2012 R2 -järjestelmässä ja formatoituna NTFS-tiedostojärjestelmään. Tämän lisäksi Windows 2012 R2-palvelimen deduplikointi ominaisuutta käytettiin molemmissa loogisissa yksiköissä. Asiakasyritys, kiinteistövälitykseen erikoistuneen yrityksen IT-osasto, huomasi, että NAS toimi hitaasti ja järjestelmä päätettiin sulkea ”väkisin”. Tämä johti tilanteeseen, jossa kumpaankaan LUN:iin ei enää päästy käsiksi. Pahinta oli, että varmuuskopiot olivat puutteelliset.
Onneksi asiakas toimi viisaasti ja otti yhteyttä Ibas Kroll Ontrackin asiantuntijoihin. Analyysissä ilmeni, että tietojen palautus vaatisi kuuden tietokerroksen käsittelyn yksitellen. QNAP NAS toimii Linux käyttöjärjestelmässä eli asiantuntijoidemme piti ensin rakentaa QNAP NAS RAID6 kerros uudelleen, jotta Linux EXT4- tiedostojärjestelmään päästiin käsiksi. EXT4 -tiedostojärjestelmässä loogisten yksiköiden (LUN) puuttuvat osat paikallistettiin ja rakennettiin uudelleen, jotta vastaavasti päästiin käsiksi alkuperäisten LUN:ien 44 ja 64 teratavun raakadataan. Fragmentoituneet osat olivat kooltaan noin teran verran, joten keräsimme ja kokosimme yli 100 ”iSCSI-yksikköä” saadaksemme kaksi iSCSI LUN:ia toimimaan.
Alun perin nämä iSCSI -osat olivat QNAP järjestelmän hallinnoimia, mutta ne yhdisteltiin niin, että Windows-palvelin ikään kuin uskoi saavansa pääsyn loogisiin yksiköihin (LUN). Asiantuntijamme onnistuivat yhdistelemään iSCSI LUN:it yhdeksi NFTS-järjestelmäksi kopioimalla iSCSI-tiedostot tilapäisesti SSD-levylle. Deduplikointi johti siihen, että järjestelmässä oli myös ylimääräinen kuudes kerros ja jouduimme selvittämään, mihin tietoihin deduplikointi vaikuttaa, jotta saimme luotua NTFS-osion, jota asiakaskin pystyisi käyttämään. Luotu NTFS-osio kopioitiin tilapäiseltä SSD-levyltä uuteen RAID-järjestelmään, joka pystyttiin helposti liittämään asiakkaan omaan verkkoon ja asiakas sai näin ollen pääsyn aikaisemmin kadonneisiin tietoihinsa.
Vaikka meillä on käytössämme huipputyökalut ja huippuasiantuntijat, silti kyseinen tietojenpalautusprosessi kesti kaikkinensa useita viikkoja. Tässä tapauksessa NAS-palvelin oli asennettu virheellisesti ja tämä saattoi vaikuttaa vahingon laajuuteen, mutta suuren tietomäärän palauttaminen voi kestää suhteellisen kauan. Joten kannattaakin hoitaa asennukset huolella ja varautua mahdollisiin vahinkoihin.
NAS-järjestelmissä on monia hyvinkin edistyneitä ominaisuuksia, mutta kaikkia ei ole välttämätön ottaa käyttöön, sillä pienet ja keskisuuret palvelimet vikaantuvat todennäköisesti herkemmin kuin korkealuokkaiset palvelinjärjestelmät. Tässä tapauksessa deduplikointi olisi kannattanut jättää väliin, sillä se lopulta vaikeutti tietojenpalautusprosessia. Tämän tyyppisten järjestelmien kiintolevyjen hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Saattaakin olla järkevämpää käyttää useampaa fyysistä levyä, sen sijaan, että rakentaisi monikerroksisen loogisen rakennelman fyysistä levytilaa säästääkseen.
Picture copyright: Paul-Georg Meister / pixelio.de